Ulaanbaatariin Utaa

Bi uul ni PhD ee avchihaad Mongoldoo hariya gej bodoj bsan yum. Getel Ulaanbaatariin utaan hoshgiin tuhai duulaad
ergelzej ehellee. Bohir zavaan orchin, shoroo toos, buduuleg arinshin, avilgal yalzral, yaduural ni bol yaahve ugaasaa tengerees buuj ireegui Mongold osoj torson bolohoor tevcheed amidarna gej bodoj bsan. Harin utaand ugaartuulj jiliin hagasiig ongoroono gedeg bol barah davaa bish baih. Minii harih harihgui ch yaah ve, utaand ugaartuulan baij amidraad, ter talaar yu ch hiihgui tor zasgiig tevcheed songood baigaa ard tumen maani l hoorhiiloltoi yumdaaa. Yaduural, avilgal baigaad bol neg ih gaihahgui. Bayachuud yaduuchuudaa munhruulaad, tarhiig ni ugaagaad songogdood, zasaglaad baidag yumaa gej bodyo. Bayan yaduugui Mongold l baival bugdiig ni utaj baigaa utaanii talaar bayachuud, darga nar yum hiideggui ni harin gaihaltai. Medeej elituud maani neg negeer ni avaad uzvel uhaantai, daichin, ajil heregch, humuus baih l daa. Getel iim oorsdiinh huvid amin chuhal asuudal deer ch gesen elituud ni negdeed, effective arga hemjee avhch chadahgui ni Mongol gelgtui ihenh developing (euphimism for undeveloped, poor) ulsuudiin emgenel yumdaa.

Hindsight aar tsetserhehej baigaa yum shig hund sonsogdoh baih l daa. Gehdee mulguu nadad ch 2-3 jiliin omnooos l utaanii asuudal hundrene gedeg ni haragdaad bsan. Agaariin bohirdoliin hemjeeg time series graphic (tolgoindoo zursan ch bolno) zuraad trend iig ni harahad hangalttai baiv. Mongoliin erdemten merged maani mergen oyundaa tungaj baigaa baih gej naidaad, bi hoshuu nemeh hereggui biz dee gej bodoj baiv. Getel yor ni tiim shinjgui.
Hun bolgon l hoshuu nemehgui bol yor ni 2-3 jiliin daraa bugd uushig ni ustah baih. Ger horoolliin yandangaas heden huvi ni, mashinaas heden huvi ni gedeg too ch baidag l baih ldaa. Gehdee ter ni buduun toim todii gedegt ergelzehgui bna. Lav l minii medeheer zovhon shataaj baigaa nuurs, benzinees ni tootsoolson too l baidag yum bilee. Ter gargasan toonii tuhaid, bi mergejliin gegdeed baigaa hunees daraah asuultiig asuuj baisan udaatai. "Ger horoololiin zarim utaa bol hot luu orj irehgui gadagshaa hiisj baigaa. Mashinii utaa bol golduu hotod uldene. Salhinii chiglel ene ter geed olon yumiiig tootsohguigeer gargasan ene too chini her zereg relevant yum dee?" Mani hun bol hariulj chadahgui, teges inges geed oor tiishee yariag chigluuleed ongorch baisan. Getel ter hun maani tosol ene ter deer ajillasan, utaanii taliin Mongoliin barag hamgiin tom hun ni gegdeed baisan baihaa. Tegeheer l butehgui.

Utaatai temtseh hotolboroor bol ahiad 10 garui jil ingej hort hiigeer UB chuud amisgalah yum gene. Tegseer baital uuushig ni ustaad bugd uheh bailgui. Yostoi nogoo buhiin doodohiig harj uneg turj uhne gedeg shig. Ene asuudaltai sain temtsehgui bol buh Mongolchuud maani udaan uilchilgetei uhliin hor odor bolgono idej baigaaatai yalgaagui. Eruul mend gedeg yunaas ch chuhal gedeg deer neg ih margah hun baihgui biz. Tegeheer utaag bagasgah ni heden terbum dollaraar ch hemjigdehgui chuhal bolood bna. Minii bodloor bol daraah arga hemjeeg yaaraltai avah heregtei.

1.Hamgiin gol ni agaariin bohirdoliin asuudlliig sudaldag institute baiguulya. Ulsaas neleen ih mongo gargaj ogood ajilchidad ni sain tsalin ogood hort agaariin garal, salhinii chiglel haashaa zooj bna, tarhats zergiig sain sudlag heregtei. Teriig bodoltsood nariivchilj togtoogood tuun deer undesleed mashintai temtseh ni zovuu. Gadaadaas erdemted avchiraad hural zovlolgoon zohiogood, busad ulsiin turshlagiig sudlaad geh met uil ajillagaa yavuulah ni chuhal. Bas dulaan hemneh arga, utaagui tulsh zergiig sain sudlah. Tegelgui iim zuuh tulsh hemnene geed baahan uildverledeg tegtel ter ni tegeed tulsh hemneh ch sain haldaggui baih jisheetei. Yamar nuurs, nuntag ni buhel ni uu, Nalaih iin h uu, Shariin Goliin hi nuu, baga utaa yalgaruulj baina ve gedgiig togtoogood tiim nuursend ni tataas ogch hyamdaar zaruulah geh met. Todorhoi sudalgaa tootsoonii undsen deer arga hemjee avahgui bol neg tsetsen darga urid shono ni zuudend orson sanaagaa heregjuuleh geed dairaad bol butehgui.

(Daraagiin sanaluud bol zugeer l minii tolgoid orson esvel yor ni humuus yaridag sanaluud l daa. )

2. Olon jil bolson mashinuudiig hodolgoond oroltsuulahiig bagasgah heregtei. Jishee ni ehleed 15 jil hagas jiliin daraa 14 jil bolson ahiad hagas jiliin daraa 13 jil bolson geh meteer ue shattaigaar horigloh heregtei. Gehdee shuud horiglolguigeer,
tolbortoi bolgood ter mongiig Agaariin bohirdoltoi temtseh sand tovloruuloh.

3. Ger horoololiig unegui shonii tsahilgaanaar hangaya. Tsagaar hemjdeg tooluuruudiig unegui hangaad, shono nuurs shataalgui tsahilgaanaar dulaatsaj honodog bolvol utaa ers buurna. Shonii tsahilgaaniig Orosoos hussen hemjeegeer hudaldaj avch bolno, Mongoldoo ch iluudeed baidag shuudee.

4. Taxi, micro zereg hodolgoond hamgiin idevhtei oroltsdog mashinuudiin emission hyanaltiig ni hatuu bolgoh.

5. Hotiin tobiin hoid , 3 surguuliin ter haviin ger horoololiig nuulgye.
Ingehdee ulsaas dulaanii shugamiig unegui tataad oron suutsnii horoolol barihiig ni huviin company uudad ni daatgaya. Ted nar ailuudaas hashaanii gazriig ni hudaldaj avaad baishin barina biz. M0n toviin dulaantai holbootoi oron suuts barih zorilgoor ailiin hashaag hudaldaj avahad jishee ni 1 metr kvadrat gazart ulsaas 500 myangan togrogiin demjleg uzuuleh ch yumuu.

Medeej ene ni zovhon minii bodol bogood, minii bodol hamgiin zov gej bi helehgui. Hamgiin gol ni suirel dohoj baina gedgiig oilgood tun hurdatstai arga hemjeenuud avah heregtei bolovuu.